Siirry pääsisältöön

Skotlannin outouksia

Olen nyt asunut täällä Skotlannissa kolme kuukautta ja vaikka kulttuuriero ei olekaan mikään suuren suuri, niin muutamia outouksia on sattunut matkan varrella eteen.

Täällä ollaan hyvin kohteliaita opiskelijoidenkin kesken. Esimerkiksi kirjastossa jos on portaita kiipeämässä ylöspäin, niin portaiden yläpäässä oleva henkilö saattaa odottaa että kiipeät portaat loppuun vain että saisi pidettyä sinulle ovea auki. Olen jo niin tottunut tähän, että en edes yritä enää saada kaikkia tavaroita ja eväitä yhteen käteen oven lähestyessä, vaan oletan että esim. edellä kulkenut henkilö pitää ovea auki.

Kohteliaat puhetavat on täällä myös suuri asia ihan ystävienkin kesken. Olen saanut muutaman kerran huomautuksia siitä että kuulostan töykeältä kun en muista aina jokaisen lauseen loppuun lisätä 'thank you' tai 'please'. Alan kuitenkin oppia pikkuhiljaa.

Näiden kuukausien aikana olen myös oppinut runsaasti uusia skotlantilaisia sanoja. Ehkä hauskin jota täällä käytetään huimasti on 'dodgy', joka tarkoittaa outoa/epäilyttävää. Ketsuppia täällä kutsutaan 'ketchup'in sijaan tomaattisoseeksi ('tomato sauce').

Ruoka täällä on onneksi aika samant yylistä kuin Suomessakin, eli ei kovinkaan erikoista. Ainoa, että täällä on valmisruokahyllyt paljon täydemmät kuin esimerkiksi tuoreet hedelmä- ja vihanneskorit.

Ei varmaan mikään yllätys että täällä on kahvinjuontikulttuuri myös ihan eri kuin Suomessa. Ihmiset kyllä juovat kahvia (varsinkin opiskelijat nyt kun kirjasto on yötä päivää auki), mutta se on sitä valmiskahvia, joka sekoitetaan puruina suoraan veteen. Suodatinkahvista täällä ei olla kuultukaan. Lisäksi juuri kukaan ei juo kahvia mustana, vaan siihen kuuluu näköjään kaataa yli puoli kupillista maitoa ja ainakin kaksi pussia sokeria.

Kaikenlaisia pieniä kummallisuuksia ja hämmennyksen hetkiä täällä tulee vastaan lähes päivittäin. Muun muassa kun käytiin elokuvissa tuossa eräänä päivänä ja kävin hakemassa popcornit leffaa varten. Kummastuin kun minulta kysyttiin että halaunko ne makeina vai suolaisina. Kuulemma makeat popcornit on paljon suositumpia täällä (maistoin kaverilta ja sanoisin että oli aika kamalan makuisia).

Olen vähän onnistunut kummastuttamaan skotlantilaisiakin suomalaisilla tavoillani. Salmiakki oli ensinnäkin kauhea kokemus kaikille huonetovereille. Viisi kuudesta sylkäisi salmiakkimaistiaiset roskiin. Kuulemma myös lihapullat ja perunamuussi kuulostaa ihan oudolta yhdistelmältä ja kaakaota ei kuulu tehdä maitoon vaan veteen.

Suomesta tuomaa villasukkakokoelmaani on kummasteltu ja ihasteltu suuresti täällä. Villasukille ei kuulemma edes ole virallista sanaa englanniksi (ainakaan sellaista jota täällä käytettäisiin), koska täällä käytetään enemmänkin kaupasta saatavia pörrösukkia ja tohveleita.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kuvia Italiasta

Oxfam

Inspiroiduin vapaaehtoishommista Amerikan reissuni aikana. Kesällä olin vapaaehtoisena Vallilan Emmaus-kirppiksellä Helsingissä noin kolme kertaa viikossa ja kesän jälkeen päätin jatkaa samalla linjalla täällä Dundeessa. Yksi kaverini vinkkasi minut Oxfamin suuntaan. Oxfam on Englannista lähtöisin oleva hyväntekeväisyysjärjestö, joka keskittyy lähinnä kehitysapuun. Meillä Dundeessa on Oxfamin antikvariaatti ja musiikkikauppa, johon päätin mennä tarjoamaan auttavaa kättäni. Siitä on nyt noin viisi kuukautta kun aloitin työt Oxfamissa ja en voisi olla tyytyväisempi. Vapaaehtoisia on kouluikäisistä päälle 70-vuotiaisiin ja jokaisella on mielenkiintoinen tarina ja tausta ja jokaisen oppii tuntemaan viikkojen varrella kun tulee jutusteltua kirjoja lajitellessa ja hyllytellessä. Pomo on myös maailman ihanin ja huomaavaisin ihminen, ripauksella skottilaista sarkastista huumoria. Pääasiassa vapaaehtoisilla on yksi päivä viikossa, jolloin he tulevat töihin. Minulle tuo päivä oli en...

Orkney

Joulun jälkeen reissuni jatkui Lontooseen. Veera kirjoitteli tuosta viikosta hieman blogissaan , joten ajattelin skipata Lontootarinat ja siirtyä sitä seuraavaan seikkailuuni. Lontoosta otin yöbussin Dundeehen, jossa vietin päivän pyykkiä pesten ja leffoja katsellen. Seuraavana aamuna oli nimittäin lähtö seitsemältä aamulla Pohjois-Skotlantiin Orkneyn saarille. Kaverini Abbi muutti takaisin Orkneyn suurimpaan kylään, Kirkwalliin, opiskelemaan ja tämä antoi minulle täydellisen tekosyyn mennä katselemaan saaristomaisemia. Kolmen junan, yhden lautan, yhden bussin ja 14 tunnin jälkeen saavuin  Kirkwalliin. Reissaaminen otti voimille joten ensimmäinen ilta meni juorutessa ja pitsaa syödessä. Vietin Orkneyssa valitettavasti vain neljä kokonaista päivää, mutta tykästyin sen verran että kesällä on jo suunnitelmissa mennä takaisin. Noiden neljän päivän aikana ajeltiin ympäri saarta Abbin kavereiden kanssa, leivottiin kakkuja ja kierrettiin Kirkwallia ja toista pienempää kylää, Str...