Siirry pääsisältöön

San Francisco

Kaveri Skotlannista oli suunnitellut reissun San Franciscoon helmikuulle tapaamaan ohjelmointikaveriaan. Kun kerran satuin olemaan samassa maassa, päätin pitää pidennetyn vikkonlopun ilman yliopistohuolia ja mennä mukaan.


Minulle reissu oli valitettavasti hyvin lyhyt, vietin vain 3 kokonaista päivää kaupunkia kiertäen. Noihin kolmeen päivään saatiin ahdettua kuitenkin hyvin paljon, josta suurin kiitos kuuluu majapaikan tarjonneelle kaverin kaverille.

Majoittaja asuu San Franciscon keskustassa ja työskentelee melko uudelle ohjelmointiyritykselle siellä. Hän on asunut kaupungissa vähän yli vuoden, ja on ehtinyt jo oppia tuntemaan kaupungin erittäin hyvin. En olisi voinut toivoa parempaa opasta, etenkin San Franciscon kaltaisessa kaupungissa, jossa on niin paljon muutakin tehtävää ja nähtävää kuin mitä turisteille yleisesti suositellaan.


San Francisco on erittäin kaunis kaupunki, jossa arkkitehtuuri on sekoitus amerikkalaista ja eurooppalaista. Rumia pilvenpiirtäjiä on vain muutama ihan keskustassa, muuten talot ovat toinen toistaan koristeellisempia ja värikkäitä. Kaupunki on tunnettu joskus hyvinkin jyrkistä mäistänsä, joita on tuskaisa kiivetä, mutta joiden päältä avautuvat näkymät kaupungista ovat kiipeämisen arvoisia.


Tehtiin jonkin verran turistijuttuja, kuten katsastettiin mutkitteleva Lombard Street ja reissu Alcatraz-vankilaan. Kiinalaisen uudenvuoden paraati sattui myös sopivasti ensimmäiselle illalleni. Se on kuulemma isoin koko maailmassa sitten Hong Kongin (tai näin väitti Uber (=taksi) kuskimme).

Tehtiin myös vähän ei-niin-turistien juttuja. Yksi suosikeistani oli illan reissu korkealle mäelle, josta näki aivan koko kaupungin. Mäki ei ollut valaistu ja polkuja ei pidetty liian hyvässä kunnossa, mutta taas kerran näköala oli vaivan arvoista. Ruoka- ja kahvipaikat oli myös tosi mielenkiintoisia ja semmoisilla alueilla, joihin turistit eivät tuntuneet liiaksi eksyvän. Ehdoton ykkönen oli vegaaninen japanilaisravintola.


San Franciscossa kahvi on tosi iso juttu ja sitä saa tosi monella eri tavalla valmistettuna (luettelisin tapoja, mutta suurin osa on niin outoja että ne pitäisi selittää alusta loppuun). Aivan eri meininki kuin briteissä, jossa valmiskahvi on suosituin kahvimuoto. Joissain kahviloissa kahvin valmistaminen näytti ihan kemialliselta laboratoriolta kaikkien lasipullojen ja putkiloiden kanssa.


Shortsi-keli, eikä pisaraakaan vettä koko reissun aikana, vielä kruunasi kokonaisuuden. Kaiken kaikkiaan täydellinen nopea latautumisloma, nyt olen taas valmis istumaan viikon putkeen kirjastossa. Plussana sain vähän lievitettyä skotlanti-ikävääkin.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kuvia Italiasta

Oxfam

Inspiroiduin vapaaehtoishommista Amerikan reissuni aikana. Kesällä olin vapaaehtoisena Vallilan Emmaus-kirppiksellä Helsingissä noin kolme kertaa viikossa ja kesän jälkeen päätin jatkaa samalla linjalla täällä Dundeessa. Yksi kaverini vinkkasi minut Oxfamin suuntaan. Oxfam on Englannista lähtöisin oleva hyväntekeväisyysjärjestö, joka keskittyy lähinnä kehitysapuun. Meillä Dundeessa on Oxfamin antikvariaatti ja musiikkikauppa, johon päätin mennä tarjoamaan auttavaa kättäni. Siitä on nyt noin viisi kuukautta kun aloitin työt Oxfamissa ja en voisi olla tyytyväisempi. Vapaaehtoisia on kouluikäisistä päälle 70-vuotiaisiin ja jokaisella on mielenkiintoinen tarina ja tausta ja jokaisen oppii tuntemaan viikkojen varrella kun tulee jutusteltua kirjoja lajitellessa ja hyllytellessä. Pomo on myös maailman ihanin ja huomaavaisin ihminen, ripauksella skottilaista sarkastista huumoria. Pääasiassa vapaaehtoisilla on yksi päivä viikossa, jolloin he tulevat töihin. Minulle tuo päivä oli en...

Orkney

Joulun jälkeen reissuni jatkui Lontooseen. Veera kirjoitteli tuosta viikosta hieman blogissaan , joten ajattelin skipata Lontootarinat ja siirtyä sitä seuraavaan seikkailuuni. Lontoosta otin yöbussin Dundeehen, jossa vietin päivän pyykkiä pesten ja leffoja katsellen. Seuraavana aamuna oli nimittäin lähtö seitsemältä aamulla Pohjois-Skotlantiin Orkneyn saarille. Kaverini Abbi muutti takaisin Orkneyn suurimpaan kylään, Kirkwalliin, opiskelemaan ja tämä antoi minulle täydellisen tekosyyn mennä katselemaan saaristomaisemia. Kolmen junan, yhden lautan, yhden bussin ja 14 tunnin jälkeen saavuin  Kirkwalliin. Reissaaminen otti voimille joten ensimmäinen ilta meni juorutessa ja pitsaa syödessä. Vietin Orkneyssa valitettavasti vain neljä kokonaista päivää, mutta tykästyin sen verran että kesällä on jo suunnitelmissa mennä takaisin. Noiden neljän päivän aikana ajeltiin ympäri saarta Abbin kavereiden kanssa, leivottiin kakkuja ja kierrettiin Kirkwallia ja toista pienempää kylää, Str...