Ensimmäinen koe oli perjantaina ja sen juhlistamiseksi lähdettiin kämppiksen, Rachelin, kanssa pienelle viikonloppulomalle Glasgowiin kuuntelemaan hyvää musiikkia ja kiertelemään kauppoja.
Bussimatka kesti noin kaksi tuntia ja maisemat olivat aivan upeita. Maisemat olivat vähän kuin Suomessa ainakin peltojen osalta, mutta vähemmän metsää ja enemmän mäkiä ja kukkuloita. Pellot olivat myös täynnä lampaita ja skotlannin ylämaiden lehmiä (sellaisia pitkäkarvaisia ja sarvipäisiä).
Pää syy Glasgow-reissulle oli kaksi keikkaa, joista toinen oli perjantiana ja toinen lauantaina. Keikkapaikat olivat ihan mahtavia ja myös aika eri puolilla kaupunkia. Ensimmäisen paikan nimi oli Garage (suom. autotalli) ja sen tunnisti puolikkaasta autosta, joka työntyi ulos sisäänkäynnin yläpuolelta.
Toinen keikkapaikoista oli vähän kauempana keskustasta (päästiin kulkemaan Glasgown pienellä metrolla). Keikka oli valtavan ja kauniin vanhan rakennuksen kellaritiloissa paikassa nimeltä Oran Mor.
Perjantai-iltana oltiin kuuntelemassa Lucy Spraggania, brittien X-Factor laulukilpailusta julkisuuteen noussutta artistia. Tunnelma oli hyvä ja intiimi, mutta keikka oli kokonaisuudessaan harmillisen lyhyt.
Lauantaina oli norjalaisen tyttöbändin, Katzenjammerin, vuoro. Tällä kertaa meno oli aivan mahtava ja keikka kesti peräti kaksi tuntia. Katzenjammerin musiikki on hyvin pirteää ja kaikki bändin jäsenet soittavat käsittämättömän montaa eri soitinta. Oli mahtavaa nähdä kaikki se osaaminen ja melkein eturivistä.
Ensiviikolla on vielä kahdet kokeet edessä, mutta sitten ei olekaan enää muuta kuin tavaroiden pakkaamista ja muuttamista ennen takaisin Suomeen tuloa.
Bussimatka kesti noin kaksi tuntia ja maisemat olivat aivan upeita. Maisemat olivat vähän kuin Suomessa ainakin peltojen osalta, mutta vähemmän metsää ja enemmän mäkiä ja kukkuloita. Pellot olivat myös täynnä lampaita ja skotlannin ylämaiden lehmiä (sellaisia pitkäkarvaisia ja sarvipäisiä).
Glasgow kaupunkina ei ollut aivan mitä odotin. Rakennukset olivat suurimmaksi osaksi uusia ja moderneja tai teollisen harmaita ja tylsiä. Vanhoja rakennuksia oli jäljellä vain vähän siellä täällä. Huikean korkeat (ja melko rumat) kerrostalot olivat ensimmäinen asia mitä näin kun saavuttiin bussiasemalle.
Emme ehtineet kiertää Glasgowsta muuta kuin pari keikkapaikkaa ja yksi ostoskatu, mutta ensivaikutelma oli teollisesta katukuvasta huolimatta erittäin hyvä. Aurinko paistoi ja ihmisiä oli paljon liikkeellä, mikä oli mukava vaihtelu Dundeen aika hiljaiseen keskustaan.
Pää syy Glasgow-reissulle oli kaksi keikkaa, joista toinen oli perjantiana ja toinen lauantaina. Keikkapaikat olivat ihan mahtavia ja myös aika eri puolilla kaupunkia. Ensimmäisen paikan nimi oli Garage (suom. autotalli) ja sen tunnisti puolikkaasta autosta, joka työntyi ulos sisäänkäynnin yläpuolelta.
Toinen keikkapaikoista oli vähän kauempana keskustasta (päästiin kulkemaan Glasgown pienellä metrolla). Keikka oli valtavan ja kauniin vanhan rakennuksen kellaritiloissa paikassa nimeltä Oran Mor.
Perjantai-iltana oltiin kuuntelemassa Lucy Spraggania, brittien X-Factor laulukilpailusta julkisuuteen noussutta artistia. Tunnelma oli hyvä ja intiimi, mutta keikka oli kokonaisuudessaan harmillisen lyhyt.
Lauantaina oli norjalaisen tyttöbändin, Katzenjammerin, vuoro. Tällä kertaa meno oli aivan mahtava ja keikka kesti peräti kaksi tuntia. Katzenjammerin musiikki on hyvin pirteää ja kaikki bändin jäsenet soittavat käsittämättömän montaa eri soitinta. Oli mahtavaa nähdä kaikki se osaaminen ja melkein eturivistä.
Ensiviikolla on vielä kahdet kokeet edessä, mutta sitten ei olekaan enää muuta kuin tavaroiden pakkaamista ja muuttamista ennen takaisin Suomeen tuloa.
Kommentit
Lähetä kommentti