Täällä Dundeessa alkoi pääsiäisloma huhtikuun alussa. Enää on kokeet toukokuussa ja sitten on taas yksi vuosi pulkassa. Ja pulkasta puheen ollen, minulla oli paljon pulkkailumahdollisuuksia viime viikolla.
Loman kunniaksi lähdin vihdoin kokemaan kunnon pakkasia, joista jäin paitsi täällä Skotlannissa tänä talvena. Huippuvuorilla oli tosin hieman lämpimämpää kuin normaalisti huhtikuussa, vain viidestä kymmeneen astetta pakkasta (normaali keskilämpötila huhtikuussa on -15).
Joula lähti Huippuvuorille vaihtoon tammikuussa ja päätin jo silloin että niin erilaiseen paikkaan minun on myös päästävä käymään. Longyearbyenissä, saaren isoimmassa kylässä, on vain noin 2 000 asukasta, joista parisataa on opiskelijoita. Seuraavaksi suurin kylä, Barentsburg, kuuluu Venäjälle ja siellä on vain noin 500 asukasta.
Joulan viikon mittainen opintoristeily siirtyi ikävästi vierailuni päälle, joten vietin puolet viikosta Joulan kämppisten hoivissa. Viikon aikana ehdin tehdä yhtä jos toista. Ajoin muun muassa ensimmäistä kertaa elämässäni lumikelkkaa, kun kävin Joulan kaverin kanssa ihmettelemässä 60 kilometrin päässä sijaitsevaa Barentsburgia ja käytiin Joulan kanssa jääluolilla, jotka sijaitsivat puolentoistatunnin vaelluksen päässä vuorten keskellä. Yritettiin myös turisteilla vähän menemällä pikku paattiristeilylle Pyramideniin, hylättyyn venäläiskylään, mutta jää kylän ympärillä osoittautui niin paksuksi ettemme päässeet satamaan saakka. Sen sijaan bongattiin paljon mursuja ja hylkeitä, näin jopa valaan päästämän vesiryöpyn horisontissa, vaikka itse valasta ei nähtykään.
Jos ei oltu reippailemassa ulkona, niin katsottiin leffoja, leivottiin ja opiskeltiin. Viikko meni niin nopeasti ohi, että harkitsin jopa lennon lykkäämistä jokusella päivällä. Loppujen lopuksi olin kuitenkin järkevä ja palasin takaisin Dundeehen valmistautumaan viikon päästä alkaviin kokeisiin.
Loman kunniaksi lähdin vihdoin kokemaan kunnon pakkasia, joista jäin paitsi täällä Skotlannissa tänä talvena. Huippuvuorilla oli tosin hieman lämpimämpää kuin normaalisti huhtikuussa, vain viidestä kymmeneen astetta pakkasta (normaali keskilämpötila huhtikuussa on -15).
Joula lähti Huippuvuorille vaihtoon tammikuussa ja päätin jo silloin että niin erilaiseen paikkaan minun on myös päästävä käymään. Longyearbyenissä, saaren isoimmassa kylässä, on vain noin 2 000 asukasta, joista parisataa on opiskelijoita. Seuraavaksi suurin kylä, Barentsburg, kuuluu Venäjälle ja siellä on vain noin 500 asukasta.
Joulan viikon mittainen opintoristeily siirtyi ikävästi vierailuni päälle, joten vietin puolet viikosta Joulan kämppisten hoivissa. Viikon aikana ehdin tehdä yhtä jos toista. Ajoin muun muassa ensimmäistä kertaa elämässäni lumikelkkaa, kun kävin Joulan kaverin kanssa ihmettelemässä 60 kilometrin päässä sijaitsevaa Barentsburgia ja käytiin Joulan kanssa jääluolilla, jotka sijaitsivat puolentoistatunnin vaelluksen päässä vuorten keskellä. Yritettiin myös turisteilla vähän menemällä pikku paattiristeilylle Pyramideniin, hylättyyn venäläiskylään, mutta jää kylän ympärillä osoittautui niin paksuksi ettemme päässeet satamaan saakka. Sen sijaan bongattiin paljon mursuja ja hylkeitä, näin jopa valaan päästämän vesiryöpyn horisontissa, vaikka itse valasta ei nähtykään.
Jos ei oltu reippailemassa ulkona, niin katsottiin leffoja, leivottiin ja opiskeltiin. Viikko meni niin nopeasti ohi, että harkitsin jopa lennon lykkäämistä jokusella päivällä. Loppujen lopuksi olin kuitenkin järkevä ja palasin takaisin Dundeehen valmistautumaan viikon päästä alkaviin kokeisiin.
Kommentit
Lähetä kommentti