Purduen yliopistolla on vapaahetoisjärjestö nimeltä Boiler Out, jonka kautta opiskelijoilla on mahdollisuus tehdä vapaaehtoistyötä yliopiston lähistöllä sijaitseville hyväntekeväisyysjärjestöille, kouluille ja vanhainkodeille. Vapaaehtoisia järjestössä on noin 200 ja Boiler Out on yhteistyössä yli 50 eri järjestön kanssa.
Olen katsellut erilaisia vapaaehtoistyö mahdollisuuksia jo Dundeessa, mutta aikatauluni oli niin täynnä että ajatus työvuorojen lisäämisestä sinne sekaan ei tuntunut hyvältä idealta. Täällä Purduessa olen kuitenkin päättänyt tarttua kaikkiin mahdollisuuksiin jotka sattuvat eteen. Niinpä kun sain sähköpostin, jossa ilmoitettiin että vapaaehtoishaku oli auki, päätin laittaa hakemuksen matkaan.
Kun opiskelijat on hyväksytty osaksi järjestöä, pääsee kirjautumaan sivulle, jossa voi ilmoittautua eri työmahdollisuuksiin, Systeemi on tosi hyvin järjestetty, jokaisen kuukauden lopussa tulevat uuden kuukauden vapaaehtoistyöpaikat näkyviin nettisivulle. Vapaaehtoisia on niin monta, että ensin jokainen saa ilmoittautua vain yhteen paikkaan per kuukausi ja parin päivän päästä saa ilmoittautua useampaan jos paikkoja on vielä jäljellä.
Ensimmäinen vapaaehtoiskeikkani oli Food Finders nimisessä ruoka-avussa. Sinne oli toimitettu juuri kolme jättimäistä säkkiä kuivattuja herneitä, joita minä ja kuusi muuta vapaaehtoista päästiin pakkaamaan kilon pusseihin. Työ oli tosi yksinkertaista, mutta siinä samalla pääsin tutustumaan kanssani töyskenteleviin opiskelijoihin, joista yksi jopa lupasi ottaa minut mukaansa vaeltamaan Kentuckyyn huhtikuun alussa.
Kun liityin Boiler Outiin yksi asia johon ehdottomasti halusin päästä vapaaehtoiseksi oli Lafayetten löytökoiratalo. Boiler Out vapaaehtoisilla on pari kertaa kuukaudessa tilaisuus mennä ulkoiluttamaan löytökoiria läheiseen eläinsuojaan. Koiran ulkoiluttajan hommat ovat hyvin suosittuja, mutta onnistuin saamaan itselleni paikan sunnuntai aamulle. Lähtö oli jo kahdeksalta aamulla, mutta paikan päällä odottavat koirat olivat heräämisen arvoisia. Löytökoiratalo ei ollut kovin suuri ja koirat pidettiin melko pienissä häkeissä, mutta heillä vaikutti olevan paljon halukkaita apulaisia aina paikalla. Olisin mielelläni adoptoinut sieltä koiran jos toisenkin.
Eilen oli viimeisin työvuoroni, tällä kertaa Purdue Convocations teatterissa. Teatteri ottaa vapaaehtoisia töihin paikannäyttäjiksi ennen esitysten alkua ja vapaaehtoiset saavat jäädä katsomaan sillä hetkellä menevää näytelmää ilmaiseksi kun yleisö on saatu paikoilleen. Amerikassa kiertävä Annie-musikaali pysähtyi Purduessa torstaina, joten päätin säästää 30 euroa tarjotumalla sinne vapaaehtoiseksi. Suurin osa ihmisistä halusi itse löytää paikkansa, joten työ ei ollut kovin haastavaa (kunhan tiesi vastauksen kysymykseen "Missä on vessa?"). Musikaali itsessään oli tosi viihdyttävä, mutta monet vitsit liittyivät jotenkin Amerikan historiaan, puolikuuluisiin amerikkalaisiin ja eri osavaltioihin, eli en ymmärtänyt suurinta osaa niistä.
Tällä hetkellä kaikki paikat tuleviin tapahtumiin ovat täynnä, joten minun on odotettava maaliskuuhun ennen kuin pääsen ilmoittautumaan seuraavalle keikalle. Olen tähän mennessä nauttinut työskentelystä vaikkei siitä palkkaa maksetakaan. Työmahdollisuudet ovat tosi monipuolisia ja mielenkiintoisia ja vuorot ovat vain parin tunnin mittaisia, eli ne saa tosi hyvin sovitettua luentojen ja koulutehtävien lomaan.
Kommentit
Lähetä kommentti